✞ Picfic # Mysterious Key part one

Moikkamoii !

oon aina luullu et ei voi olla väsyny ku postaa Elikäs siis, olin tänään kuvaamassa teille draamiksen ensimmäisen osan. Oon ideaan suht tyytyväinen, ja toteutukseen, mutta laadussa on parantamisen varaa.

Toivoisin teiltä rakentavaa kommenttia, en siis haukkumista.

:3

XXX

Se tapahtui kun olin 1-vuotias, olin vielä aika oppimaton, en osannut kävellä tai sitten sanoa sanaakaan. 

Monet ajattelisivat kuolemasi jälkeen; 'Mitä tuollainen vauva muka tajuaisi ?' , 'Eihän hän edes kerinnyt tuntea äitiään'. Voisin väittää kaiken olevan täysin toisinpäin. 

Minä kyllä muistan sinut, muistan jokaiset päiväni kanssasi, aivan pikkuruisesta tähän päivään. Taino, vuodenhan kerkesin olla kanssasi.

Kyllä sen huomaa kun yhtäkkiä se joka ruokkii ja hoitaa sinua katoaa elämästäsi vilkkuvavaloisen autonkyytiin, eikä palaa enää takaisin.

16 päivää myöhemmin me hautasimme sinut

Muistathan Editin? Hän lupasi pitää huolta minusta, toisinkävi, hän alistui käyttämään huumeita ja kuoli varhain 29-vuotiaana.

Silloin minä muutin sijaisperheeseen, jossa asioiden piti olla hyvin..

Toisin kävi, perheessä olivat aika huonot elinolosuhteet, taino, voisivathan ne jollekulle vähävaraisemmalle kelvata, mutta minulle se ei sopinut, joten minut siirrettiin toiseen asuntoon.

NYKYAIKA

On hassua kuinka jotkut asiat vanhenevat, ja jotkut vain pysyvät samanlaisina. Tuntuu kuin puu josta risti haudassasi on käytetty vain tuorentuisi päivä päivältä. Toisin kuin maa sen ympärillä alkaa kuihtua..

Saavuin tänään haudallesi, nyt siitä on tasan 16 vuotta ja 16 päivää kun hautasimme sinut tänne. 

Täytyy myöntää, että olen pärjännyt loppujenlopuksi ihan hyvin, mutta..

Kyllä lapsi tarvitsee äitiään

Toin sinulle kukkia, ne ovat roosan värisiä, niistähän sinä pidit ? Tai niin mummi minulle sanoi.

Muistatko tämän puun ? Se oli silloin vain 5 metriä korkea, nyt se ylettää jo taivaisiin, heh

Minulle tuli mieleen eräs laulamasi laulu

Jos nyt sallinet lasken kukat hetkeksi alas..

 Lapsi kitaraansa soitti, 

musiikkinsa vapautti,

kerran sävel kerran toinen,

musiikkinsa kaunokainen

Lapsi pieni kitaraansa,

iltayöstä nukkumaanha,

uneen nukahti

Anteeksi, en voi jatkaa..

Muistin vasta kuinka hankalaa..

On muistella jotakin näin tärkeää

Jokatapauksessa, vaikka minä kuinka haluaisinkaan, en voi palauttaa sinua, mutta voin antaa sinulle jotakin sinne

Äiti, minä jään muistamaan sinua aina ja ikuisesti hyvällä.

Valitettavasti minua odotetaan kotona, joten on pakko mennä, nähdään taas pian äiti

?: 'Hei sinä siellä!'

Blueberry: 'K-kuka... ?'

?: 'Minä, anteeksi äkillinen esiintuloni'

Blueberry: 'Mitä kummaa...'

?: 'Minulla on sinulle eräänlainen lahja, ei kysymyksiä'

Blueberry: 'M-minulle.. ?'

?: 'Tulen lähemmäs.'

Blueberry: >.<

?: 'Tosiaan...'

?: 'Krhmm.. '

?: 'Pyydän sinua vastaanottamaan tämän vaatimattoman lahjan, ilman kysymyksiä tai ihmettelyjä'

Blueberry: 'Mutta kuinka..'

Blueberry: 'Miksi juuri minä?'

xxx

Öääääh, mulla ei oo oikeen mitään muuta sanottavaa, kuin että ihanaa jos joku jaksoi edes hitusen nauttia tuollaisest kakkalaadusta ;-;

xoxo,

ruth